Tyttömäinen, romanttinen ja vintage. Tai sitten naisellinen ja hieman rock. Tyyli-idoleitani ovat esimerkiksi Zooey Deshanel, Kate Middleton ja Dita Von Teese. Myös Olivia Palermolla on ihastuttavia asuja varsin usein. Ja olis näitä varmaan paljon muitakin, mutta ei voi muistaa nimiä.

Itselläni on ollut valtavia ylilyöntejä tyylin suhteen noin 20-vuotiaana. Silloin saatoin liikkua jossain satiinikorsetissa ja älyttömän korkeissa goottisaappaissa keskellä kirkasta päivää. Pidin niitä tosi siisteinä, mutta en vielä silloin ymmärtänyt pornoviboja, joita tuollaiset asut aiheuttavat. Vähän sama juttu tulee valkoisesta kauluspaidasta ja skottihameesta. Mieheni usein toivoo, että käyttäisin sellaisia, ja kotona se onkin ok, mutta ei keskellä kirkasta päivää. Mitähän hemmettiä ajattelin joskus?

Kaippa tuollainen tyyli liittyi jotenkin huomiohakuiseen sinkkuuteen noina aikoina. Taisin ollakin silloin ankara miestennielijä. Nykyisin olen mieluummin kiltin ja viattoman näköinen. En tahdo pukeutua paljastaviin kaula-aukkoihin ta korkkareihin ja minihameisiin enää oikein missään. Tunnen oloni älyttömän vaivautuneeksi sellaisissa varsinkin, kun minulla on varsin runsas povi. Hyi kamala. En kyllä ikinä kirjoittaisi tuollaista, jos olisi hiemankin suurempi pelko, että joku tietäisi kuka olen. Nolottaa ihan kauheasti.

Tunnen olevani jokin seksiobjekti, koska melkein aina kun liikun yksin, onnistun saamaan miesten huomiota osakseni. Ehkä olen vainoharhainen, mutta aina jos joku random-mies tulee juttelemaan, niin kuvittelen, että kyseessä on iskuyritys, joka useimmiten loppuu, kun vasen nimettömäni paljastuu. Oon kuullut tästä miehiltä ristiriitaisia mielipiteitä

Jotenkin tuntuu, että itsetuntoni ja ulkoinen olemukseni ei ole tasapainossa. Tiedän olevani kuuma, mutta teininä en sitä ollut. Siksi koen suurta epävarmuutta, kun joku kehuu ulkoista olemustani. Ehkä pitäisi oikeasti perustaa tyyliblogi. Muotia inhoan ilmiönä, mutta siinä voisi olla jotain luontokuvia, ihania herkkuruokia ja kivoja asuja. Kenties sellainen voisi parantaa itsetuntoa. En tosin tiedä tahtoisinko kuulla haukkuja ulkonäöstäni tai tyhmyydestäni.

Mutta tyyliin palatakseni rakastan polvipituisia hameita, pussybow-rusetilla varustettuja paitoja, ballerinoja, peittäviä, mutta vyötäröä korostavia mekkoja, vyöllä varustettuja A-linjaisia villakangastakkeja. Hurmaavia värejä ovat esimerkiksi pastellisävyt, harmaa ja valkoinen. Punainenkin käy, mutta sitä ei saa yhdistää mihinkään liian seksikkääseen vaatteeseen tai tyylikkyys on tuhottu.

Hiustyyleissä ihastuttavat pehmeä otsatukka, laineet ja luonnolliset sävyt, kuten ruskea, tuhkanvaalea, luonnonpunainen tai kokonaan musta.  Myös Adelellakin nähty rento nuttura niskan puolivälissä tai sitten lettikampaukset on ihania. Tosiaan, Adelella on myös ihana tyyli. Siinäpä myös yksi inspiroiva daami!

Kenkätyyliini sopivat rusetilliset nilkkurit maltillisella korolla, tennarit tai rock- tyylin inspiroidessa myös maiharit. Korkokengät ovat sallittuja, kunhan ne yhdistää peittävään paitaan tai mekkoon. Tiukkojen farkkujen kanssa liikutaan jo riskirajoilla.

Ja mitä meikkiin tulee, huulipunaa en käytä juuri koskaan. Kulmakarvoja korostan ja silmämeikiksi riittää hento ylärajaus harmaalla ja ripsiväri. Inhoan poskipunia ja kynsilakkojen käytön olen jättänyt viime keväänä hyvin vähiin. Toisinaan sekin tuo kivaa vaihtelua pukeutumiseen, kunhan ei nyt ihan joka päivä lakkaile, kun niissä on aikas haitallisia myrkkyjä. Luomiväriä käytän joskus, mutta se on yleensä harmaata tai vaaleanruskeaa.

Mekkoja rakastan myös tosi paljon, en vain jostain syystä ikinä osaa laittaa niitä päälleni arkisin, koska niisä tulee niin kamalan pramea olo. Sen sijaan hameet on kyllä jees. Niitä mulla taitaa tosin olla aivan liikaa. Niitäkään en oikein viitsi käyttää, koska tulee kylmä talvisin. Oikeastaan hameille otollista aikaa on vaan pari kuukautta vuodessa. Se on kyllä harmi...

Ehkä tämä riittää tyylivuodatuksekseni tällä kertaa. Hauskaa viikonjatkoa!

Ps. Pahoittelut, kun en laittanut kuvia, mutta en oikein tykkää rikkoa tekijänoikeuksia :p